Eläimellistä menoa eli Safari World ja Khao Yain luonnonpuisto
Vietimme huhtikuun alussa muutaman päivän Bangkokissa ystäväperheemme Hannosten kanssa. Heidän lähdettyään Suomeen jäimme vielä oman perheen kesken yhdeksi yöksi Aetas-hotelliin. Vietimme viimeisen päivän vierailemalla eläinpuisto Safari Worldissa Bangkokin koillisosassa. Paikassa on villieläinpuisto, jonka läpi saa ajaa omalla autolla sekä merieläinpuisto, johon me emme tällä kertaa tutustuneet.
Villieläinpuisto oli ehdottomasti vierailun arvoinen. Eläimiä on valtavasti ja ne saavat liikkua aivan vapaasti omilla alueillaan. Puistossa on mm. kameleita, kirahveja, seeproja, kauriita, puhveleita ja valtavasti erilaisia lintuja. Leijonat, tiikerit,karhut ym. ”vaaralliset” eläimet ovat erillisellä alueella, jonne ajetaan kahden sähköportin läpi. Oli aika jännittävää tähyillä pusikoihin kun tiesi eläimien liikuskelevan alueella vapaana.
Khao Yai
Seuraavan viikon lopussa eli 13. huhtikuuta alkoi Thaimaassa vuoden suurin ja tärkein juhla, Songkran, eli ns. thaimaalainen uusi vuosi. Se on monille thaimaalaisille vuoden ainoa loma, jolloin kaupungeissa työskentelevät pääsevät matkustamaan koteihinsa maaseudulle. Songkrania vietetään ympäri Thaimaata 13.-16.4. ja kaikki toimistot, virastot ja monet kaupat sekä ravintolat yms. menevät silloin kiinni. Pattayalla Songkrania vietetään pattayalaiseen tapaan ylettömästi ja juhlinta kestää peräti viikon. Pattayan Songkranista kerron lisää seuraavassa blogissa.
Pattayan suomalainen koulu sulki myös ovensa Songkranin kunniaksi koko viikoksi (se on melkeinpä pakollista, koska kaupungissa on vaikea edes liikkua paikasta toiseen Songkranin huippupäivinä) joten hyödynsimme viikon loman lähtemällä tutustumaan Thaimaan vanhimpaan luonnonpuistoon Khao Yaihin. Se sijaitsee Bangkokin koillispuolella ja on pinta-alaltaan 2165 neliökilometriä. Aluetta ei ole aidattu, eli eläimet saavat vaellella vapaasti. Norsuja arvioidaan asuvan Khao Yain alueella noin 250 ja tiikereitä enää viitisentoista.
Lähdimme Pattayalta liikkeelle melko myöhään, sillä olimme edellisenä yönä valvoneet aamuyöhön ystävämme syntymäpäivien vietossa, joten saavuimme puiston sisäänkäynnille vasta illan hämärtäessä. Sisäänpääsy luonnonpuistoon on thaimaalaiseen tapaan ulkomaalaisilta kymmenkertainen eli 400 bahtia/ulkomaalainen ja 40 bahtia/thaimaalainen. Höpöttelin portilla sen verran thai-kieltä, että pääsimme ilman sen kummempia selvityksiä sisään thaimaalaisen hinnalla. Kielen opettelusta on siis selvää säästöä 🙂
Puiston läpi kulkevalla viidakon siimeksessä kiemurtelevalla tiellä ei ollut paljoakaan liikennettä, ja pimeyden laskeutuessa alkoi myös ukkostaa. Salamat välkähtelivät ympärillämme ja joka puolelta kuului valtava eläinten mekastus (apinat ja kaskaat ovat todella äänekkäitä!). Tie peittyi sakeaan usvaan, joten ajomatka oli hieman aavemainen, mutta hieno.
Olimme valinneet majoituksen jälleen kerran erinomaisen nettipalvelu Tripadvisorin suositusten perusteella, ja se osoittautui saamiensa kehujen arvoiseksi. Mukavan saksalais-thaimaalaisen pariskunnan pitämä Bobby’s Apartment & Jungle Tours on kodikas ja käsittämättömän edullinen paikka Pak Chongin kaupungissa lähellä Khao Yain luonnonpuistoa. Valtavan kokoinen kahden hengen marmorilattiainen huone varustettuna tv:llä ja dvd:llä sekä erittäin siistillä kylpyhuoneella maksaa vaivaiset 300 bht eli reilut 7 euroa/yö. Aamiainen ei sentään kuulu hintaan, mutta majatalon emäntä loihtii sitä kohtuuhintaan.
Alle kahdeksan euron huone!
Majapaikkamme mukava omistajapariskunta.
Olimme varanneet heti seuraavaksi päiväksi kokopäiväretken luonnonpuistoon. Lähtö retkelle oli jo aamuseitsemältä ja paluu vasta iltaseitsemän jäjkeen, mutta päivä sujui oikein rattoisasti. Matkaseuranamme lava-autossa oli seitsemänhenkinen Bangkokissa asuva ranskalainen perhe, joka osoittautui oikein mukavaksi tuttavuudeksi. Perhe oli todella innostunut retkestä, ja me katselimme huolestuneina, kun he roikkuivat lähes koko matkan ajan lava-auton ulkopuolella pitäen kiinni vain yhdellä kädellä auton katolla olevasta huterasta tangosta.
Olimme retkelle lähtiessämme kerrankin hereillä munkkien "aamukierroksen aikaan". Thaimaassahan munkit kiertävät joka aamu temppelinsä lähiseudun talot keräämässä itselleen päivän ruoat lahjoituksena paikallisilta.
Ranskalaisperhe viihtyi automme ulkopuolella suurimman osan matkaa!
Harmiksemme emme onnistuneet näkemään norsuja, vaikka norsun lantaa lojuikin tiellä vähän väliä. Näimme kuitenkin apinoita, liskoja ja kauriita sekä paljon erilaisia lintuja (mm. hienoja sarvinokkalintuja, joita asuu vain tämän luonnonpuiston alueella) ja erilaisia ötököitä. Iilimatoja näimme kaikken eniten, sillä niitä suorastaan kuhisi joka paikassa. Ne tarttuivat ihoon todella ärhäkästi, ja niitä oli aika vaikea irrottaa, sillä kun sellaisen sai kiskottua sormilla irti, se tarttui saman tien sormiin.
Puimme yllemme "iilimatosukat", mutta silti monet kiusankappaleet onnistuivat ujuttautumaan ihollemme.
Näimme tämän joen rannalla valtavia varaaniliskoja.
Norsuja ei näkynyt, mutta norsun lantaa oli tien varrella vähän väliä.
Tiikereitäkään emme (onneksi!) nähneet, paitsi tämän yksilön, joka irvisteli täytettynä luonnonpuiston museossa. Tämä tiikeri ehti tappaa kaksi ihmistä ennen kuin se saatiin hengiltä.
Ainoa retkellä näkemämme käärme oli tämä, eikä tätäkään ollut kovin helppo havaita.
Apinat ovat puiston äänekkäimpiä otuksia.
Liaaneja roikkuu joka paikassa, joten eteneminen viidakossa on paikoitellen hankalaa.
Eero ja ranskalainen ystävänsä Auguste keräilivät maasta tuhatjalkaisia, jotka menivät kädessä kerälle.
Eero löysi viidakosta liaanikeinun.
Puut olivat mahtavan kokoisia. Tässä takana yksi ainoa puu!
Termiittipesiä oli valtavat määrät.
Viidakossa kasvoi paljon "hiirenkorvasieniä", joita Thaimaassa käytetään usein keitoissa.
Lehdellä oleva valkoinen höntiäinen on itse asiassa hyppivä ötökkä!
Retkemme kulkupeli.
Kävimme uimassa tämän putouksen alavirrassa. Jälkeenpäin kuulimme, että siellä asuu kaksi krokotiiliä! Onneksi emme tavanneet niitä...
Osa viidakosta pidetään kerran vuodessa tapahtuvan kaskeamisen avulla avoimena niittynä tiettyjen eläinten kuten kauriiden ruokailua varten.
Eero kiikaroi kauriita.
Vielä illalla hotellilla iholta löytyi muutama iilimato!
Maanantaipäiväksi olimme sopineet iltaretken lepakkoluolaan. Kävimme päivällä ajelemassa läheisellä tekojärvellä ja bongasimme matkalta myös yhden geokätkön.
Tämän tekojärven rannalle oli piilotettu geokätkö.
Tekojärven viereinen joenuoma oli paikallisten suosima uimapaikka.
Lähdimme lepakkoretkelle iltapäivällä ja pysähdyimme ensin eräälle joelle uimaan, minkä jälkeen vierailimme aivan mahtavan upeassa temppelissä. Temppeli on rakennettu vain muutama vuosi sitten, ja siinä on peräti viisi kerrosta maan päällä. Sisätilat ovat todela upeat, kulta kimaltelee kaikkialla, ja katosta riippuu tuhansa kauniita riipuksia. Temppelin takaa pääsee vielä erilliseen valtavaan tippukiviluolaan, joka on myös upeasti koristeltu.
Pulahdus jokeen matkan varrella virkisti.
Temppeli oli uskomattoman upea.
Temppelin kattoterassilta oli hieno näköala.
Terassia reunustivat burmalaistyyliset patsaat.
Temppelin pihassa oli harvinainen, valkoinen riikinkukko.
Tippukiviluolaan rakennettu meditaatiotemppeli oli vaikuttava näky.
Temppelin käytävät oli tehty pienikokoisille thaimaalaisillel sopiviksi...
Väsynyt munkkioppilas temppelissä.
Seuraavaksi kävimme katsomassa erään toisen buddhalaistemppelin, Sanaan-sain alla olevaa lepakkoluolaa. Siellä sai kävellä pienen jännityksen vallassa, sillä luolassa pesi myrkyllisiä hämähäkkejä, ja lepakot viuhtoivat aavemaisesti ilmassa ympärillämme.
Lopuksi ajoimme autolla yhden Khao Yain alueen suurimman lepakkoluolan juurelle ja ihastelimme lepakoiden lähtöä hyönteisiä pyydystämään. Kyseisessä luolassa asuu noin kaksi miljoonaa lepakkoa, ja ne lähtevät joka ilta auringon laskiessa ruoanhakureissulleen. Lepakoita lensi luolasta ulos loputtomana virtana, joka kiemurteli taivaalla kuin valtava käärme.
Heti luolan suuaukon vieressä oli myrkkyhämähäkin pesä.
Lepakkoluolan perältä pääsi toiseen, avaraan luolaan, jonne tulvi luonnonvaloa katossa olevasta aukosta.
Lepakkoluola sijaitsi buddhalaisen temppelin alla.
Lepakot lensivät luolasta saalistamaan loputtoman pitkänä, käärmemäisesti kiemurtelevana jonona.
Maisema oli upea illan hämärtyessä.
Meillä oli molempina päivinä oppaanamme mukava nuorimies Diao, joka oli asunut Khao Yain vierellä koko elämänsä ja harrastanut siellä aiemmin salametsästystä.
Tiistaina lähdimme ajelemaan kotiinpäin luonnonpuiston halki, ja poikkesimme vielä puiston näköalapaikalle Khao Khieoon, joka sijaitsee 1,3 kilometrin korkeudessa. Samalla vuorella sijaitsee Thaimaan ilmavoimien tutka-asema, ja näköalapaikan vieressä olikin puomi armeijan alueelle, jota vartioi sotilas kivääri olalla. Vuoren huipulle vievä tie oli melkoisen haasteellinen ajettava: tie oli todella kiemurainen ja jyrkkä, ja siinä oli ajoittain aivan valtavia kuoppia. Onneksi meillä ei ollut kiire!
Luonnonpuiston halki etelästä pohjoiseen kulkee noin 60 kilometrin pituinen hyväkuntoinen tie.
Yhteispotretti Khao Khieon näköalapaikalla.
Maisema näköalapaikalta.
Näköalapaikka sijaitsee ilmavoimien tutka-aseman lähistöllä ja on kyltin mukaan 4233 jalan korkeudella.
Poikkesimme vuorelta alas ajaessamme Eeron toivomuksesta vielä yhdelle luontopolulle.
Luontopolun ihmeitä katselemassa.
Maisemaa luontopolun varrelta.
Ennen puistosta poistumistamme poikkesimme vielä yhden vesiputouksen juurelle etsimään geokätköä, joka oli piilotettu sinne vuonna 2008 ilman että kukaan oli sitä koskaan löytänyt. Ja löytyihän se!
Vuosi varvastossuissa 